Päivitykset

12.1. C-pennuille lisätty näyttely-arvosteluja ja kuvia






Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla: 345073 kpl
Share |

Sydänsairauksista kansankielellä

Lyhyesti - miten sydän toimii?

Sydämessä on neljä onteloa - ylempänä kaksi eteistä ja alempana kaksi kammiota. Yleisesti puhutaan kuitenkin sydämen oikeasta ja vasemmasta puolesta. Oikean puoleisista onteloista muodostuu sydämen oikea puoli eli oikea eteinen ja oikea kammio ja vastaavasti vasemman puoleisista onteloista muodostuu sydämen vasen puoli eli vasen eteinen ja vasen kammio.

Veri virtaa kehosta eli ns. suuresta verenkierrosta oikeaan eteiseen. Sieltä veri pumpataan lähes välittömästi oikeaan kammioon. Oikeasta kammiosta veri pumpataan edelleen keuhkoihin eli ns. keuhkoverenkiertoon, jossa veri hapettuu. Keuhkoista hapettunut veri virtaa takaisin sydämeen, vasempaan eteiseen, josta se taas lähes välittömästi pumpataan vasempaan kammioon. Vasemmassa kammiossa on sydämen paksuin lihaskerros, joka helpottaa veren pumppaamista takaisin suureen verenkiertoon eli kehon jokaiseen sopukkaan.

Sydänvikojen yleisyys

Koiran sydänvikojen yleisyydestä Suomessa ei ole tutkimuksia, mutta kansainvälisiin tutkimuksiin perustuen voidaan arvioida, että noin 10 % koirista sairastaa kliinisiä oireita aiheuttavaa sydämen vajaatoimintaa ja sairaiden osuus kasvaa koirien ikääntyessä. On arvioitu, että joka kolmas yli 10 – vuotias koira sairastaa läppävikaa, joka on koiran yleisin sydänsairaus.

Erityyppiset sydänviat

Noin 95 % koirien kaikista sydänvioista on hankittuja (läppävika, sydänlihaksen rappeuma) ja vain 5 % on synnynnäisten epämuodostumien aiheuttamia.

Hankituista sydänvioista 80 % on läppävikoja ja 20 % sydänlihaksen sairauksia. Krooninen vasemman eteiskammioläpän eli hiippaläpän vajaatoiminta (mitraaliläppäinsuffisienssi, krooninen läppävika, endokardioosi, myksomatoottinen läppäsairaus) on yleisin hankitun sydänvian muoto.  Kun läppävika on keskivaikea tai vaikea, läpän vajavainen sulkeutuminen aiheuttaa veren takaisinvirtauksen, joka johtaa sydämen vasemman puolen laajentumiseen ja vajaatoimintaan. Kolmiliuskaläpässä (trikuspidaaliläppä) sydämen oikealla puolella on usein samanaikaisesti muutoksia, mutta sydämen oikean puolen vajaatoiminta aiheuttaa harvemmin oireita. 

Kroonista läppävikaa esiintyy yleisesti pienillä koiraroduilla, kuten esim. cavalier kingcharlesinspanielilla ja mäyräkoirilla. Sairaus on jonkin verran yleisempi uroksilla kuin nartuilla. Läppävika kehittyy yleensä hitaasti vuosien kuluessa, mutta oireet voivat kehittyä myös nopeasti, jos suuri sidekudossäie katkeaa läpässä ja takaisinvirtaus pahenee äkillisesti. Läppävian syy on tuntematon, mutta perinnöllinen kollageenin rappeutuminen ja aminoglykaanien kertyminen läppiin ovat mahdollisia syitä. Esimerkiksi cavalier kingcharlesinspanielilla läppävian oletetaan periytyvän polygeenisesti eli monen eri geenin vaikutuksen tuloksena. Bakteerien aiheuttamasta sydämen sisäkalvon tulehduksesta johtuva vajaatoiminta on koirilla harvinainen.

Sydänlihaksen ohenemiseen johtavaa rappeumaa eli dilatoivaa kardiomyopatiaa esiintyy pääasiassa suurikokoisilla koirilla, kuten dobermannilla, bokserilla ja newfoundlandinkoiralla. Sairautta esiintyy myös joillakin keskikokoisilla roduilla, kuten amerikan cockerspanielilla, cockerspanielilla ja englanninsprigerspanielilla. Sairaus etenee piilevänä päätyen loppuvaiheen kongestiiviseen vajaatoimintaan, jolla tarkoitetaan laskimoverenkiertoon muodostuvaa verentungosta. Kongestion kehittymisen jälkeen odotettavissa oleva elinaika on lyhyt ilman asianmukaista lääkitystä. Oireet ovat samantapaiset kuin kroonisessa läppäviassa.

Myös kardiomyopatian syy on tuntematon, mutta koska sairaus esiintyy suvuittain ja sairauden kuva on kullekin rodulle tyypillinen, lienee genetiikalla vaikutusta sairauden syntyyn. Joillakin roduilla on jopa epäilty dominoivaa eli vallitsevaa periytymistä. Riskirotujen jalostukseen käytettävien yksilöiden vuosittaisilla EKG- tai ultraäänitutkimuksilla voitaisiin todennäköisesti pitkän ajan kuluessa vaikuttaa dilatoivan kardiomyopatian esiintymiseen. Sydänlihaksen voimakkaaseen paksuuntumiseen johtava hypertrofinen kardiomyopatia on koiralla erittäin harvinainen.

Sydänviat johtavat sydämen vajaatoimintaan

Kun sydämen pumppausteho kroonisen sydänvian seurauksena heikkenee, laskimoverenkiertoon muodostuu verentungos. Tyypillisiä vajaatoiminnan oireita ovat yskä, hengenahdistus, nopea hengitys, vähentynyt rasituksen sieto, laihtuminen ja nesteen kertyminen vatsaonteloon sekä joskus myös pyörtyily. Aluksi vaikeutuneesta hengityksestä johtuvaa yskää havaitaan etenkin yöllä ja aamulla. Vajaatoiminnan pahentuessa alkaa esiintyä vakavampia kliinisiä oireita, kuten voimakasta hengenahdistusta, kyvyttömyyttä liikuntaan, verenkierron heikkenemistä ja voimakasta nesteen kertymistä vatsaonteloon sekä keuhkoihin. Pitkälle kehittyneessä sydämen vajaatoiminnassa koira on haluton menemään makuulle ja istuu mieluiten pää ojennettuna ilmaa haukkoen.

Sydänsairauksien hoito

Edellä mainittuja sydänsairauksia ei voida parantaa ja hoidon tavoitteena onkin parantaa koiran elämänlaatua ja lisätä odotettavissa olevaa elinaikaa. 

Liikunta

Vähentämällä potilaan liikunnan määrää voidaan keventää sydämen työmäärää. Sydänpotilaan liikunnan tulisikin olla rauhallista ja äkillistä rasitusta, kuten rajuja leikkejä ja kaikenlaista stressiä, on vältettävä. Pitkälle edenneessä sydänviassa jopa portaiden kiipeäminen voi olla liikaa samoin kuin kuuma sää. Kuitenkin sydänvikaisenkin tulee liikkua jotta elimistö pysyy kunnossa. Lyhyet mutta usein toistuvat ja rauhalliset lenkit ovat siis avainasemassa. 


Ruokinta

Syöttämällä vähäsuolaista ruokaa sydämen työmäärä pienenee, koska veden pidättyminen elimistöön vähenee. Täysin suolatonta ei sydänpotilaankaan ruoka saa kuitenkaan olla. Voimakkaasti suolaisia ruoka-aineita, kuten makkaraa, juustoa ja leikkeleitä, on vältettävä.

Monella sydämen vajaatoiminnasta kärsivällä koiralla esiintyy ruokahaluttomuutta, joten ruuan hyvä maistuvuus on tärkeää. Koira ei saa kuitenkaan olla lihava, sillä lihavuus rasittaa heikkoa sydäntä.

Tarkemmin: Mitä tarkoittaa dilatoiva cardiomyopatia?

Dilatoiva cardiomyopatia tarkoittaa sydänlihaksen, erityisesti vasemman kammion paksun lihaskerroksen rappeutumista eli ohenemista merkittävästi normaalista. Veren aiheuttama paine sydämen sisällä saa aikaan ohutseinäisen sydämen laajenemisen johtaen etenkin normaalia huomattavasti laajempaan vasempaan kammioon. Dilatoivalle cardiomyopatialle kaksi oleellista muutosta sydämessä ovat siis sydämen ohuet seinät sekä laajentuneet kammiot/eteiset. Näiden muutosten myötä sydämen supistumiskyky heikkenee.


Miten yleistä on dilatoiva cardiomyopatia?

Dilatoiva cardiomyopatia ei ole yleinen pieni- tai keskikokoisten koirien sydänsairaus, mutta suurilla roduilla se on yleisin sydävian aiheuttaja. Tyypillisiä rotuja ovat mm.boxeri, dobermanni, newfoundlanninkoira, irlanninsusikoira, tanskandoggi. Satunnaisesti myös keskikokoisissa roduissa esim. cockerspanieleilla ja englannin springerspanieleilla esiintyy dilatoivaa cardiomyopatiaa.


Millaisia oireita esiintyy dilatoivassa cardiomyopatiassa?

Kun sydän ei pumppaa verta kunnolla, veri kerääntyy keuhkojen verisuoniin. Lisääntynyt paine näissä suonissa johtaa nesteen osittaiseen karkaamiseen verikapillaareista keuhkojen ilmatilaan. Nestekeräymä keuhkoissa aiheuttaa yskimistä ja kakomista - sydänvian yleisimpään oireeseen. Sydänvikaiset koirat myös rasittuvat pienimmästäkin liikunnasta muita koiria helpommin. Lisäksi tyypillistä on öinen levottomuus ja jatkuva paikan vaihto.

Ns. kongestiivinen sydänvika kehittyy, kun sydän ei pysty enää toimittamaan hapettunutta verta kudoksiin. Tässä hapen puutteessa elimistön solut alkavat reagoimaan ja useista eri elimistä vapautuu hormoneja, joiden tarkoituksena on korjata häiriötila. Hormonit säilyttävät nestemäärää verenkierrossa pyrkien näin lisäämään elimistön kokonaisverimäärää sekä sydämen pumppaamaa verimäärää ja samalla parantamaan sydämen hapetusta.

Useiden kuukausien ajan tämä elimistön oma korjausjärjestelmä auttaa tilannetta. Lopulta kuitenkin ylimääräisen nesteen kertyminen muuttuu vahingolliseksi. Yhä enemmän nestettä karkaa verikapillaareista aiheuttaen lisääntynyttä yskimistä ja kakomista sekä rasituskyvyn laskua. Neste saattaa kerääntyä vatsaonteloon tai elimistön kudoksiin. Tilaa, jossa neste kerääntyy keuhkoihin kutsutaan pulmonaari ödemaksi, vatsaonteloon kertynyttä nestettä kutsutaan asciteksi. Congestiivinen sydänvika on yleisin syy näiden oireiden taustalla.

Mitä testejä voidaan tehdä dilatoivat cardiomyopatian tutkimiseksi?

Sydämen auskultaatiolla (kuunteleminen stetoskoopilla) pystytään erottamaan mahdolliset sydämen sivuäänet, niiden syntykohdat sydämessä sekä myös erottamaan epänormaali sydänrytmi (arytmia). Auskultoidessa kuunnellaan myös aina keuhkot.

  • Veri- ja virtsanäytteet eivät anna suoraa tietoa sydänsairaudesta, mutta kylläkin elimistön häiriötiloista, jotak voivat olla vaikuttamassa sydämen toimintaan tai sydänsairauden hoitoon.
  • Röntgenkuvaus rintaontelosta kertoo sydämen koosta ja muodosta sekä keuhkojen tilasta. Dilatoivassa cardiomyopatiassa röntgenkuvissa nähdään yleensä selvästi suurentunut sydän.
  • EKG-tutkimus antaa tietoa sydämen sähköisestä toiminnasta. Tutkimuksen avulla saadaan tarkempaa tietoa sydänrytmistä ja mahd. arytmioista.
  • Ultraäänitutkimus (echocardiogrammi) käyttää hyödyksi ääniaaltoja, jotka heijastuvat takaisin sydänrakenteista ja pystytään näkemään monitorista. Tällä tutkimuksella saadaan tarkin tieto eteisten/kammioden koosta sekä seinämien paksuuksista - tehdyistä mittauksista saadaan numeerinen arvo, jota voidaan verrata normaaleihin arvoihin ja siten arvioida sydämen toimintakykä.


Näiden tutkimusten yhdistelmänä saadaan paras tieto, jolla pystytään arvioimaan sydämen toimintaa. Kaikkia tutkimuksia ei kuitenkaan tarvita sairauden diagnoosin tekemiseksi.

Kauanko sydänvikainen koirani vielä elää?

Monta tekijää pitää huomioida ennen kuin kysymykseen voi vastata. Koiralle tehdyissä tutkimuksissa esille tullut sydänvian aste sekä vaste lääkitykseen muutamien ensimmäisten päivien aikana on ratkaisevaa.

Jos koira ei vastaa hoitoon muutamien tuntien - päivien aikana, on ennuste huono. Toisaalta koirat, jotka vastaavat hoitoon nopeasti, elävät muutamista kuukausista useiden kuukausien ajan, mutta pitkäaikainen ennuste ei ole hyvä. Yleensä on erittäin vaikeaa antaa tarkkaa ennustetta, koska useampi tekijä vaikuttaa sairauden kehittymiseen.

Sydänsairauksien hoitoon käytettävissä olevat lääkkeet

Sydämen vajaatoiminnan lääkityksessä käytetään diureetteja, inotrooppeja, ACE-estäjiä sekä muita vasodilataattoreita sekä ksantiinijohdannaisia ja uusimpana inodilaattoria. Hoito on hyvä aloittaa heti ensimmäisten vajaatoiminnan oireitten ilmaannuttua. Kroonisen vajaatoiminnan hoito kestää koko koiran loppuiän.

Diureetit eli nesteenpoistolääkkeet

Diureetit lisäävät natriumin ja veden eritystä ja korjaavat siten vajaatoiminnan seurauksena syntyvää verivolyymin lisäystä ja poistavat elimistöön kertynyttä nestettä. Yleisimmin käytetty diureetti on furosemidi. Vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa voidaan tarvita furosemidin lisäksi toisenkin tyyppinen nesteenpoistolääke (tiatsidi, spironolaktoni).

Inotroopit

Digitalis-glykosideja käytetään sydämen vajaatoiminnan hoitoon lisäämään sydämen supistusvoimaa ja laskemaan sydämen lyöntinopeutta nopeissa rytmihäiriöissä. Digoksiinin turvallinen annostelu on kuitenkin vaikeaa, sillä sen toksinen annos on lähellä terapeuttista annosta. Digoksiinimyrkytyksen oireita ovat ruokahaluttomuus, väsymys, ripuli ja oksentelu. Mahdolliset myrkytysoireet ilmaantuvat tavallisimmin 5-8 päivää lääkityksen alusta. Inodilaattori pimobendaani korvaakin suurimmassa osassa tapauksista digitalisglykosidit koiran sydämen lyöntivoiman lisääjänä. Digoksiinia tarvitaan kuitenkin silloin, kun koiralla esiintyy tiheälyöntistä eteisvärinää. Yhdessä pimopendaanin kanssa käytettynä digoksiinin annosta voidaan tällöinkin laskea turvallisemmalle tasolle.

Verisuonten laajentajat (vasodilaattorit)

Sydämen vajaatoiminnassa elimistön kompensoivat mekanismit aiheuttavat verenpaineen nousun pidättämällä natriumia ja vettä elimistöön sekä supistamalla ääreisverisuonia. Tämän seurauksena sydämen työmäärä lisääntyy, mikä rasittaa sairasta sydäntä. ACE-estäjiä (Angiotensin Converting Enzyme Inhibitors) ja/tai pimobendaania voidaan käyttää laajentamaan verisuonia ja helpottamaan sairaan sydämen työtä. Maassamme on tällä hetkellä koiran sydämen vajaatoiminnan hoitoon rekisteröitynä kolme eri ACE-estäjää, jotka ovat imidapriili, benatsepriili ja ramipriili.

Karnitiini-, tauriini- ja kalaöljylisä

Sydänlaajentuman osasyynä dilatoivassa kardiomyopatiassa voi joillakin roduilla olla L-karnitiinin paikallinen puute tai kuljetushäiriö. Karnitiinin puute vaikeuttaa sydämen pumppausta, sillä sitä tarvitaan rasvahappometaboliassa ja rasvahapot ovat sydänlihaksen pääasiallisin energian lähde. Karnitiinin puute on osasyynä bokserin, dobermannin ja amerikan cockerspanielin sydänlaajentumassa, mutta sillä on vaikutusta myös tanskandogilla, irlanninsusikoiralla ja newfoundlandinkoiralla. Karnitiinin puutetta on vaikea diagnosoida, sillä sydänlihaksen biopsiaa ei käytännössä tehdä. 

Suurille koirille suositellaan annettavaksi L-karnitiinijauhetta (Carniking™) ruuan joukossa. Amerikan cockereille suositellaan annettavaksi myös tauriinia. Vaste karnitiinin lisäykseen on yleensä nopea ja koiran yleiskunto paranee jo 1-4 viikossa. Karnitiini ei kuitenkaan palauta sydämen pumppauskykyä täysin normaaliksi eikä se vähennä rytmihäiriöitä. Kalaöljylisällä on todettu olevan suotuisa vaikutus voimakkaasta laihtumisesta kärsivien sydänsairaiden koirien yleiskunnolle. 

Sanasto


Mitraaliläppä; sydämen vasemmanpuoleinen eteiskammioläppä eli hiippaläppä

Trikuspidaaliläppä; sydämen oikeanpuoleinen eteiskammioläppä eli kolmiliuskaläppä

Endokardiitti; sydämen sisäkalvon tulehdus

Elektrokardiografia; sydänsähkökäyrä

Diureetti; nesteenpoistolääke

Inotrooppi; sydämen lyöntivoimaa nostava lääke

Vasodilaattori; verisuonia laajentava lääke

Inodilaattori; verisuonia laajentava ja lyöntivoimaa nostava lääke