"Kotoa muuttanut": Jojo Wilhelmiinan Ör-Wökki

Jojo tuli meille koska sen omistaja joutui siitä luopumaan. Se oli silloin 2,5 vuotias. En edelleenkään ole täysin selvillä kaikista syistä.

Tullessaan meille Jojo oli luuta ja nahkaa. Sen kaikki kylkiluut näkyivät, selkäranka, lonkat ja solisluut sörröttivät - sanalla sanoen Jojo oli karmeassa kunnossa. Turkki oli eloton, rasvainen ja vailla kiiltoa.

Kun Jojo sai ensimmäisen ruoka-annoksensa meillä, oli sanomattakin selvää että häntä oli pidetty nälässä joko tietoisesti tai ymmärtämättömyyttään. Kulhollinen ruokaa, jossa oli noin puoli litraa turvotettua nappulaa hävisi valehtelematta viidessä sekunnissa. Jojo suorastaan kauhoi ruokaa suuhunsa! Hetken päästä Jojo oksensi, joka viittasi siihen että annokset joita se on saanut olivat olleet aivan liian pieniä ja ulkomuodosta päätellen niitä on ollut liian harvoin muutenkin.

Oksennustaan Jojo vartioi kun haukka ja alkoi heti ahmimaan sitä samalla vauhdilla kun kupistaansakkin.

Syötimme Jojoa 5 kertaa päivässä pienin annoksin alussa ja siitä hiljalleen vähensimme kertoja ja lisäsimme määrää. Hiljalleen se alko tepsiä ja ruuat pysyivät sisällä. Ongelmana oli kutienkin edelleen se, että Jojolla oli vatsa jatkuvasti löysällä. Siispä kun ruuat alkoivat varmuudella pysyä sisällä, madotimme Jojon pariin otteeseen. Samalla hoidettiin alta pois rokotukset ja tunnusmerkintä.

Lääkärissä käydessämme teetimme myös terveystarkastuksen Jojolle ja lääkäri tuli samaan lopputulokseen kun itsekkin olin tullut: Jojo oli aliravittu, todennäköisesti sillä oli ollut matoja, mutta muuten tyttö vaikutti olevan ihan hyvässä kunnossa.

 Rokotusten, madotuksen ja kunnon syöttämisen lopputuloksia alkoi näkyä parissa kuukaudessa. Tyttö alkoi lihoamaan hiljalleen ja vatsakaan ei ollut alituiseen löysällä. Nykyään tyttö alkaakin jo olemaan aikalailla maksimipainossaan, olematta kutienkaan ylipainoinen. Massaa alkoi kertyä muutenkin ja vinttikoiramaisen sirosta doggista tuli enemmän tyypillisen muotoinen, kuten kuvistakin näkyy :)

Käytöstapoja jojolla ei juuri ollut kun se meille tuli; Se veti hihnassa, haukkui yksin jäädessään, varasti pöydältä, teki tarpeitaan sisälle ja kaikkea mahdollista... Luoksetulosta puhumattakaan! Liikuntaa se ei ollut saanut, sen huomasi heti siitä että Jojo hengästyi muutaman juoksuloikan jälkeen ja lihaksiakaan ei oikein ollut. Luonnollisesti näin käy koiralle joka ei koskaan saa juosta vapaana, vaan on aina kytkettynä ja joutuu kävelemään ihmisen tahdissa.

Ensin tietysti puutuimme hihnakäyttäytymiseen sekä yksin jäädessä haukkumiseen. Haukkuminen saatiin kuriin harjoittelemalla sekä sitruunapannan avulla. Hihnakäyttäytyminen harjoittelemalla, samoin luoksetulo joka takkuaa välillä edelleenkin juoksuaikoina, mutta muuten se alkaa jo olemaan siinä kunnossa, että uskallamme pitää sitä vapaana kun teemme metsälenkin.

Kuten muutkin koiramme, Jojo saa myös tehdä koulutuskentällä töitä, ja niihin tyttö sopiikin erinomaisesti. Jojo on hyvin rauhallinen ja harkitseva, ja omaa vahvan hermorakenteen vaikka onkin luonteensa puolesta muita koiriamme huomattavasti pehmeämpi.

UPDATE: Jojo ja Dii tulivat hitaasti mutta varmasti siihen tulokseen, että eivät vain tule toimeen keskenään. Ensin pohdin olisiko tappelut voineet johtua omasta toiminnastani, mutta koska tappeluita tapahtui aina sillon kun en itse ollut paikalla, ei se voinut johtua minun tekemisistäni. Kaksi viimeisintä tappelua saivat kohtalokkaat seuraukset kun Jojolla oli syviä ja suuria haavoja kaulan alueella. Tästä syystä päätin etsiä Jojolle uuden asuinpaikan ja niin tyttö muutti Lieksaan Idan luokse.

WILHELLMIINAN

ÖR-WÖKKI

Sukusiitosprosentti 4,12% laskettu 8 sukupolven mukaan

Näyttelytulokset ja arvostelut:

3.5.2008 Somero

Tuomari: Marianne Holm (AVO)
Rodulle vieras pää pilaa kokonaisuuden. Kallo on leveä ja litteä, kuono-osa voimaton ja kuiva ja ilme vieras. Hyvä kaula, korostunut säkä, kananrinta. Erittäin syvä ja liian pyöristyvä rintakehä. Runko on turhan kevyt. Raajaluusto, riittävät kulmaukset, mutta ulkokierteiset polvet. Voimaton, varsin leveä ja yläkulmautunut taka-askel ja ulkokierteinen etuaskel. Eloton karvapeite. Miellyttävä käytös.
Tulos: T

13.7.2008 Karjaa

Tuomari: Soile Bister (AVO)
Lihavassa kunnossa. Hyväluustoinen, feminiininen narttu. Toivoisin pidemmän pään, kaula saisi olla pidempi ja etuosa paremmin kulmautunut. Turhan viistot ranteet. Voimakas eturinta ja takakulmaukset. Hieman jyrkkä lantio ja alaskiinnittynyt häntä. Hyvä väri. Liikkuu sivusta varsin hyvin, edestä hieman löysästi. Esiintyy levottomasti.
Tulos: H