Ongelmatilanteet

Ylivoimaisesti yleisin syy erilaisiin ongelmiin on johtajuudessa. Olen nähnyt monen monta kertaa koiranomistajia jotka kertovat, että ei heillä ole johtajuusongelmaa, mutta koira rähisee remmissä, ei päästä vieraita sisälle, näykkii perjeenjäseniä, tekee tarpeitaan sisätiloihin ja niin edelleen.

Edellä mainitut oireet viittaavat johtajuusongelmiin ja silloin koiran käyttäytymiseen on turha puuttua ennenkuin on katsonut itseään peiliin. Tästä syystä monet ovat ihmeissään kun heille kerrotaan, että nyt lähdemme kouluttamaan perheen ihmisjäseniä ja vasta sitten ryhdytään opettamaan koiraa.

Saattaa tuntua hyvinkin raskaalta saada tällainen "tuomio", mutta se on hyväksyttävä mikäli mielii päästä eroon ongelmakäyttäytymisestä.

Kerron tässä keskeisiä asioita johtajuudesta ja koulutuksesta mutta aina tulee pitää mielessä että kaikki on tehtävä koiran luonteen mukaan! Tästä syystä on äärimmäisen tärkeä tietää onko koira kova vai pehmeä, rohkea vai arka ja niin edelleen. Hyvin monet joilla johtajuusongelmia on, kokevat koiransa arkana, vaikka se on kaikkea muuta kuin arka. Tästä syystä suosittelen aina menemään kouluttajan luo, koska hän pystyy arvioimaan koiran luonteen, eikä sen jälkeen tarvitse mennä mututuntumalla.

Johtajuuden myytit

Usein kuulee mielipiteitä johtajuuteen liittyvistä asioista. Jotkut väittävät etteivät koirat osaa nähdä ihmistä ikinä johtajana, vaan piemminkin emon asemassa. Jotkut taasen väittävät, että selättämällä koiran, saa johtajuuden. Itse väitä kuitenkin, että molemmat näistä ovat liian kapeakatseisia toimiakseen. Perustelen näkökantani.

Koiria inhimillisestään jatkuvasti. Ihminen olettaa, että koira ajattelisi samalla tavalla kun hän ja sopeutuisi ihmisen maailmaan. Tämä ei kutienkaan pidä paikkaansa. Koira toimii aina koirien sääntöjen mukaan ja ihmisen olisi sopeuduttava tähän.

Koira näkee laumakseen kaikki olennot johon se on leimaantunut ja joiden kanssa se asuu. Se ei erota tästä näkökulmasta katsoen hevosta kissasta tai ihmisestä. Se ei myöskään tunnista muita hevosia tai kissoja ja päättele niiden olevan kaltaisiaan. Tästä on useampi esimerkki elävästä elämästä.

Kissa on varmaan esimerkeistä helpoin: Perheessä jossa kissa ja koira elävät rinta rinnan, saa kissa todennäköisesti olla ihan omassa rauhassaan. Koira ei koskaan yritä sitä jahdata, koska se on oppinut että kissa on osa sen laumaa.

Jos tämä samainen koira kuintekin kulkee vapaana ulkona ja näkee ohikiitävän kissan, se todennäköisesti lähtee ajamaan kissaa takaa samalla tavalla kun mitä tahansa riistaa. Se ei siis miellä vierasta kissaa kaltaisekseen eikä laumaansa kuuluvaksi, vaan se näkee kissan riistana.

Koira ei myöskään oleta muiden olentojen toimivan eri logiikalla tai eri säännöillä kuin se itse. Se olettaa että koko maailma kaikkinensa toimii samalla tavalla ja samoilla säännöillä kun se itse. Tästä syystä koira ei voi mieltää johtajakseen sellaista olentoa joka ei sen mielestä käyttäydy koirajohtajan tavoin.

Jos olet joskus seurannut koiralaumaa, olet varmasti nähnyt miten yksi koirista käyttäytyy täysin välinpitämättömästi muita kohtaan. Muut koirat saattavat nuolla sitä, kutsua sitä leikkiin, näykkiä tai haukkua ja niin edelleen, mutta tämä yksi vain on kylmän viileä eikä ole huomaavinaankaan koko touhua, ellei satu saamaan tarpeekseen siitä. Tällöin se ärähtää kerran ja muut tottelevat.

Tällä tavoin käyttäytyy laumassa ylempiarvoinen. Se on välinpitämätön toisten huomionosoituksia kohtaa ja lähtee mukaan leikkiin tai mihin tahansa toimintaan vain omasta tahdostaan, kun sille sopii. Jos joku yrittää saada ylempiarvoista vaikkapa leikkimään, se on vähintäänkin hetken aikaa täysin välinpitämätön koko touhua kohtaa. Tällä tavoin se osoittaa, että minua et komenna, minä teen kuten haluan. Hetken päästä se saattaa kutienkin lähteä mukaan leikkiin ja sitten mennäänkin täysillä!

Miten johtajuus ansaitaan?

Kuten otsikostakin käy ilmi, ei johtajuutta koiran silmissä saa millään muulla tavalla kun ansaitsemalla se. Ihminen ei pääse johtajaksi millään kikoilla tai konsteilla, vaan siitä on tultava elämäntapa.

Johtaja on sellainen jonka aloitteesta kaikki yhteinen toiminta lähtee, sellainen joka suojelee laumaansa uhilta, sellainen johon voi aina luottaa. Johtajan on aina oltava reilu ja hänen on kunnioitettava lauman arvojärjestystä. Jos joku yrittää pomotella, johtaja laittaa sen ruotuun oitis, kyselemättä.

Kaikkein tärkein tehtävä joka johtajalla on, on lauman suojeleminen. Johtajan on häädettävä pois kaikki vieraat - niin koirat kuin ihmisetkin. Koiralaumassa ei periaatteessa koskaan olisi tarvetta tutustua muihin laumoihin, muuta kun parittelumielessä. Tämä ei kutienkaan toimi kovinkaan hyvin ihmisten maailmassa. Ihmiset tapaavat toisiaan ja toistensa koiria. Tässä korostuukin koiran suojeleminen, koska kanssakäymistä on pakostakin.

Jos koirasi on remmissä, et saa päästää muita ihmisiä tai etenkään koiria oman koirasi kosketusetäisyydelle. Remmissä ei tutustuta koskaan toisiin, vaan tutustuminen tapahtuu vapaana. Jos vieras koria (olkoon kytkettynä tai vapaana) tulee liian lähelle omaa koiraasi, on sinun tehtäväsi häätää se pois. Oma koirasi on kytkettynä, joten se on periaatteessa puolustuskyvytön uhkia kohtaan ja tästä syystä koko vastuu jää sinulle. Jos et siitä vastuusta koirasi mielestä pärjää, se ottaa vastuun ja lopputuloksena on remmirähjääjä.

Ihmisiin voi tutustua remmissä, mutta suosittelisin tekemään sen koiran ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että sinulle on tietty komento, kuten "saa mennä" tms. joka kertoo koiralle että tähän ihmiseen on turvallista tutustua. Tällöin ihminen johon halutaan tutustua asettuu sellaiselle etäisyydelle että koira voi halutessaan mennä tutustumaan. Jos koira ei suosiolla mene tutustumaan, ei sitä pidä pakottaa.

Näyttelyissa käyvät kauhistelevat tätä periaatetta hyvin paljon. Ymmärrän sen kyllä, koska näyttelyssähän ei ole vapaavalintaista haluaako tuomarin koskettavan koiraa vai ei. Se on pakollista. Tätä varten voi koiran erikseen opettaa siihen tilanteeseen. Tätä tulisi siis harjoitella nimenomaan näyttelyhihnan kanssa sen jälkeen kun koira on opetettu seisomaan. Tällöin sille tehdään selväksi että vieras ihminen saa tulla koskettamaan sitä siinä tilanteessa eikä mitään pahaa tapahdu.

Harjoittelu olisi hyvä aloittaa jollakin tutulla ihmisellä. Ensin laumaan kuuluvalla, sitten tutulla ei laumaan kuuluvalla ja lopuksi tuntemattomalla ihmisellä. Tällä tavoin koira oppii luottamaan tilanteeseen hiljalleen. Tästä harjoituksesta on tietysti myös hyötyä eläinlääkärissä ja vastaavissa tilanteissa joissa vieras käsittelee koiraasi.

Jos kuitenkin koira on jo päässyt johtajan rooliin, se ei yleensä voi kovin hyvin. Suurin osa koirista kokee suunnatonta stressiä ja painetta johtajana olemisesta, koska ei voi suojella laumaansa tässä maailmassa kaikelta, eikä tietenkään voi kulkea mukana joka paikassa.

Monet koirat potevat eroahdistusta juuri tästä syystä. Koira protestoi sitä ettei pääse mukaan koska on vakuuttunut siitä ettei ihminen pärjää yksin tässä maailmassa. Oireina voivat olla haukkuminen/ulvominen, tuhoaminen,  tarpeiden tekeminen sisälle ja niin edelleen.

Stressiä ja tunteita mitä koira tällöin kokee, voisi verrata äitiin jonka 5-vuotias lapsi lähtee ovesta ulos ilman että hän voi asialle yhtään mitään. Huoli ja stressi olisi suunnatonta! Lienee sanomattakin selvää ettei se ole terveellistä kokea senkaltaista stressiä ja fyysiset oireet yleensä ilmenevät ennemmin tai myöhemmin: Vatsa kuralla vaikka söisi mitä, itsensä pureskelemista/nuolemista, heikentynyt yleiskunto jne.

Tästä syystä sanoisin että on jokaisen koiranomistajan VASTUU olla kunnollinen johtaja, jotta koiran ei tarvitsisi kokea tämänkaltaista stressiä koskaan.

Mistä tietää että koira kokee olevansa johtaja?

Seuraavassa on lueteltuna joitakin yleispiirteitä johtajan asemassa olevan koiran käyttäytymisestä. Mitä useampi väite kuulostaa tutulta, sen enemmän tulisi olla huolen aihetta.

Koira tekee tarpeitaan sisälle
Koira varastaa pöydältä
Koira vaatii sinulta huomiota tökkimällä, änkeämällä syliin, haukkumalla, tuomalla leluja jne.
Koira seuraa sinua koko ajan sisätiloissa
Koira lähtee omille teilleen ulkona, katoaa useaksi minuutiksi
Koira tekee tuhojaan kotona
Koira ulvoo yksin ollessa
Koira astuu perheenjäseniä
Koira hyppii sinua vasten haukkuen kun tulet kotiin 
Koira kuopii maata tehtyään tarpeensa ja katsoo samalla sinua
Koira rähjää vastaantuleville koirille/ihmisille/pyöräilijöille jne.
Koira näykkii perheenjäseniä
Koira murisee perheenjäsenille
Koira ei päästä vieraita sisälle vaikka olet kotona ja komennat sitä
Koira menee paniikkiin kun huomaa sinun lähtevän ulos
Koira ärisee ja/tai puree hoitotoimenpiteiden aikana
Koira ei haistele hajuja remmissä ollessaan lenkillä

 
Tässä on vain muutama asia lueteltuna josta kannattaa huolestua. 
Vaikka koira tekisi vain yhtä näistä kaikista, on se huolestumisen aihe. 
Nämä käytökset viittaavat kaikki joko siihen että koira suoraan sanoen näyttää
keskisormea omistajalleen tai on hyvin huolestunut  omistajastaan ja pyrkii suojelemaan tätä.
Tässä vielä suppeat selitykset siitä mitä koira näillä asioilla tarkoittaa:
  • Koira tekee tarpeitaan sisälle
    • Koira protestoi tekemällä tarpeitaan sisälle. Jos perheessä on useampi koira tämä protestointi saattaa tietysti olla myös koirien keskenäistä protestointia.
  • Koira varastaa pöydältä
    • Alempiarvoisella ei koskaan ole oikeutta varastaa ylempiarvoiselta ruokaa. Asiaa lieventää se, jos koira varastaa vain silloin kun kukaan ei ole näkemässä, mutta äärimmäisen hälyyttävää on jos koira varastaa suoraan omistajan nenän edestä. Seuratkaapa vaikka useamman koiran laumaa ja mitä tapahtuu jos alempiarvoinen yrittää viedä jotakin ylempiarvoiseltaan..
  • Koira vaatii sinulta huomiota tökkimällä, änkeämällä syliin, haukkumalla, tuomalla leluja jne.
    • Alempiarvoisella ei ole oikeutta vaatia ylemmältään mitään. Jos koira änkeää lähellesi väkisin eikä noteeraa käskyäsi poistua tai pahimmassa tapauksessa murisee/näykkää kun työnnät sitä pois, tilanne on todella huolestuttava. Haukkumalla tai tökkimällä koira pyrkii kouluttamaan sinua ja kertomaan että nyt haluan sitä ja tätä ja sinun kannattaisi totella.
  • Koira seuraa sinua koko ajan sisätiloissa
    • Koiran jatkuva seuraaminen on alistamiskeino siinä missä sinun vahtimista pyrkimyksenä suojella sinua kaikelta pahalta mitä voi sattua. Koira vahtii sinua jotta et pääsisi sen mielestä mihinkään uhkaavaan tilanteeseen, se varmistelee koko ajan että olet sen suojeluksessa. Jos seuraaminen on sitä, että koira muutaman minuutin tulee perässäsi samaan huoneeseen, ei tilanne ole huolestuttava, vaan aivan normaali, mutta jos koira seuraa sinua koko ajan ja kaikkialle se ei ole hyvä merkki.
  • Koira lähtee omille teilleen ulkona, katoaa useaksi minuutiksi
    • Alempiarvoinen ei koskaan jätä laumaansa ja juokse omille teilleen. Jos koira tekee näin, se pitää itseään ylempiarvoisena ja sillon sen mielestä sinun kuuluu seurata sitä. Jos et kerkeä mukaan - se on oma ongelmasi. Kun kierros on tehty koira sitten palaa hakemaan sinua, jos palaa. Poikkeuksen tähän tekevät hyvin itsenäiset koirat jolla on äärimmäisen matala laumavietti.
  • Koira tekee tuhojaan kotona
    • Koira on huolissaan sinusta ja purkaa stressiään tuhoamalla. Olen nähnyt sellaisiakin tapauksia, että koira on aivan rauhassa työpäivän ajan kotona, mutta jos omistaja lähteekin iltarientoihin on tuho järkyttävä. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että koira on tottunut rutiiniin ja hyväksynyt että olet poissa päivät, mutta ei voi hyväksyä sitä että lähdet illalla johonkin.
  • Koira ulvoo yksin ollessa
    • Tähän pätee samat asiat kun ylläolevaan. Erona on ainoastaan se, että ulvomalla koira kutsuu laumaansa kasaan, eli pyrkii kutsumaan sinua takaisin paikanpäälle tuhoamisen sijasta.
  • Koira astuu perheenjäseniä
    • Astuminen on äärimmäinen alistuskeino. Monet ovat nähneet samaa sukupuolta olevien koirien astuvan toisaan ja ihmetelleet miten ne nyt noin tekevät. Ne tekevät sitä aivan puhtaasti alistamisaikeissa. Yleensä tällaisessa tilanteessa astuttava koira joko alistuu tai rähähtää oikein kunnolla. Ihmistä astuessaan koira siis näyttää sinulle keskisormea ja kertoo olevansa pomosi.
  • Koira hyppii sinua vasten haukkuen kun tulet kotiin 
    • Tämä on monitahoinen asia. Toisaalta koira voi hyppiä ja haukkua ikäänkuin toruakseen sinua siitä että olit lähtenyt ilman lupaa, toisaalta se voi taasen olla hyvin onnellinen siitä että selvisit hengissä takaisin kotiin.. Jokatapauksessa tämä kielii siitä että koira on ollut huolissaan sinusta tai että sinulla ei sen mielestä olisi alkuunkaan ollut lupaa poistua kotoa ilman sitä tai sen lupaa.
  • Koira kuopii maata tehtyään tarpeensa ja katsoo samalla sinua
    • Kuopiminen on myös ylemmyyden osoittamista, eikä pelkästään sitä, vaan todella röyhkeää matchoilua. Henkseleiden paukuttelua ja keskisormen näyttämistä.
  • Koira rähjää vastaantuleville koirille/ihmisille/pyöräilijöille jne.
    • Koira pyrkii suojelemaan sinua koska on lauman johtajana. Se yrittää ilmoittaa kaikille vastaantulijoille että tänne on turha tulla koska tämä ihminen on MINUN suojeluksessani. Se kokee sen velvollisuudekseen koska on ylemmässä asemassa.
  • Koira näykkii perheenjäseniä
    • Koira ei osaa ilmaista itseään muuta kun ääntelemällä tai fyysisillä eleillä. Suurin osa koiran eleistä jää ihmisiltä tyystin huomaamatta. Kun fyysisiä eleitä ei noteerata, siirtyy koira seuraavaan keinoon jonka se tietää, yleensä siis ääntelemään. Jos äänteleminenkään ei tehoa, se siirtyy näykkimään. Näykkimällä se komentaa ihmistä eri tilanteissa kun ihminen ei toimi sen mielestä oikein, eli samalla lailla kun se komentaisi toista koiraa jos mitkään muut keinot eivät auta.
  • Koira murisee perheenjäsenille
    • Vastaus on jo tuossa yllä, se on vaan lievempi keino kun näykkiminen.
  • Koira ei päästä vieraita sisälle vaikka olet kotona ja komennat sitä
    • Tässäkin koira pyrkii suojelemaan reviiriään ja laumaansa koska on vakuuttunut ettei ihminen siihen ole kykenevä. Se ei luota ihmisen arviointikykyyn ja miksi pitäisi? Onhan se johtajan tehtävä päättää ketkä ovat tervetulleita ja ketkä eivät.
  • Koira menee paniikkiin kun huomaa sinun lähtevän ulos
    • Koira huomaa sinun olevan lähdössä ulos eikä halua päästää sinua koska on vakuuttunut ettet pärjää siellä yksin. Äärimmäisessä tapauksessa koira alkaa näykkimään sinua. Olen tavannut tapauksia jossa koira ei ole päästänyt esim. lapsia lähtemään kotoaan kun vanhemmat ovat olleet poissa, tai ahdistaneet jonkun yhteen huoneeseen näykkimällä kun ovat olleet lähdössä ulos. Tämä on koiralle täysin luonnollista jos se kokee olevansa johtaja, eli vastuussa lauman hyvinvoinnista.
  • Koira ärisee ja/tai puree hoitotoimenpiteiden aikana
    • Alempiarvoisella ei ole oikeutta tulla lähelle, kosketusetäisyydelle ilman lupaa. Kun olet mennyt lähelle ja yrität tehdä hoitotoimenpiteitä, olet rikkonut tätä sääntöä ja koira ilmoittaa sinulle ettei pidä tilanteesta ja olisi parempi mennä johonkin kauemmas.
  • Koira ei haistele hajuja remmissä ollessaan lenkillä
    • Ollessaan lenkillä koiran tehtävä on haistella hajuja. Se on sen harrastustoimintaa, rentoutumiskeino. Jos koira ei haistele, se tarkkailee ympäristöään alati, eli hoitaa tehtäväänsä lauman johtajana ja tarkkailee koko ajan onko vaaroja näkyvissä jossakin. Ollessaan rento ja luottaessaan johtajaansa se voi olla koira ja toteuttaa koiramaista toimintaa eli haistella ja nauttia elämästään.

Ongelmien korjaaminen

Koska koira kokee olevansa johtaja, se ei koe minkäänlaista tarvetta kuunnella omistajaansa eikä siten myös käskyjä. Se ei silloin kunnioita omistajaansa millään tavalla. Siinä on turha komentaa ja karjua, käyttää kolinapurkkia, paineilmaa, selättämistä tai mitään muuta keinoa ennenkuin koira kuuntelee jälleen.

Viestintäkanavan saa auki ja koiran kuulolle jääkauden avulla. Jääkausi ei itsessään korjaa mitään ongelmaa, se vain avaa kommunikoinnin koiran ja omistajan välille. Samalla se viestittää koiralle, että nyt on muutos tulossa koska ihminen alkaa käyttäytymään enemmän johtajan tavoin.

Pehmeä koira saattaa myös tuntea suunnatonta stressiä tilanteesta, koska ei haluaisi olla johtajan paikalla. Moni koira on silminnähtävästi rentoutuneempi kun ihminen on ottanut johtajuuden itselleen. Olen nähnyt lähes olemattomiin kuihtuneen koiran jolla vatsa oli sekaisin aivan koko ajan ja lääkärit sanoivat etteivät löydä mitään vikaa, mutta totesivat samaan hengenvetoon ettei elinaikaa ole enää paljon jäljellä jos vatsavaivoja ei saataisi kuriin. Koiran omistajat menivät ongelmakoirakouluttajan luo, palauttivat itsensä johtajan paikalle ja koiran vatsavaivat katosivat. Koira joka ei aiemmin voinut syödä oikeastaan mitään, syö tätänykyään ihan mitä vaan. Vaivat eivät johtuneet ruuasta, vaan hermoista. Samoin kuin ihmisillä, koirat saavat mitä kummallisempia vaivoja stressistä joihin ei löydy fyysistä syytä ja joihin lääkkeet vietä tehoa.

En kutienkaan suosittele jääkauden aloittamista omatoimisesti, vaan käymään ensin kouluttajalla, koska jääkauden pituus ja mahdollisesti jääkauden kulkukin määräytyy aina koiran luonteen mukaan. Jääkauden aikana törmää yleensä myös yhteen jos toiseen ongelmaan ja sillon on hyvä olla joku joka osaa kertoa mitä missäkin tilanteessa pitäisi tehdä. Jos yksi jääkausi on mennyt pieleen, on seuraava jo huomattavasti vaikeampi toteuttaa ja yleensä väärin tehdyn/pieleen menneen jääkauden jälkeen ongelmat vain pahenevat koska koira kokee voittaneensa tilanteen...

Jääkausi?

Jääkaudeksi kutsutaan kautta jolloin ihminen ei ota mitään kontaktia koiraan vaikka koira tekisi mitä ja hakisi kontaktia kuinka. Moni kauhistuu tätä ajatusta tyystin kun ymmärtävät miten totaalisen välinpitämätön pitää olla ja monelle ihmiselle tämä onkin hyvin raskas käydä läpi.

Jos istuu ja katsoo koiralaumaa jossa on selkeitä ikäeroja, eli vaikkapa 10-vuotias narttu ja ½-vuotias uros, näkee hyvin selkeästi kuinka vanhempi narttu käyttää perushuomioimattomuutta hyväkseen. (Korostan tässä kutienkin että tämä pätee jos koirat ovat samaa laumaa! Asiat muuttuvat jos kyseessä on kahden eri lauman edustajaa.) Monesti nuori uros yrittää saada narttua leikkimään, se liehittelee ja mielistelee narttua minkä kerkeää tai ehkä joskus jopa yrittää komentaa narttua haukkumalla terävästi tälle.. Narttu ei kutienkaan reagoi mitenkään tähän käytökseen. Se katselee muualle välttäen katsekontaktia, menee kenties jopa pois jonnekkin rauhallisempaan paikkaan ja niin edelleen. Se ei yksinkertaisesti mitenkään noteeraa nuorta urosta. Kun uros lopettaa kommerverkkinsä, narttu saattaa ryhtyä leikkimään tai sitten ei. Joskus jos nuori uros ryhtyy liian röyhkeäksi, nerttu saattaa ärähtää tälle, mutta välttää sitä viimeiseen asti. Miksi?

Olen joskus yrittänyt verrata koirien käyttäytymistä itämaiseen käyttäytymismalliin jossa henkilö menettää kasvonsa jos hermostuu tai suuttuu. Hieman sama asia pätee koiriin. Mitä välinpitämättömämpi kontaktiyrityksiä kohtaan lauman jäsen on, sen korkeammassa asemassa se on. Jos kuitenkin tulee tarve puolustaa lauman jäsenta jotain uhkaa vastaan, korkeampiarvoinen toimii salamannopeasti. Korkeampiarvoinen ei siis koskaan (tai ainakin harvemmin) vastaa kontaktiyrityksiin vaan ottaa itse kontaktin silloin kun sattuu huvittamaan. Tällä tavalla korkeammassa asemassa oleva säilyttää kontrollin ja toisaalta sitten kun tämä korkeampiarvoinen "sanoo" jotain niin se otetaan oitis kuuleviin korviin eikä vinkuroida vastaan.

Tästä voisi jälleen ottaa esimerkin ihmismaailmasta. Kuvittele vaikkapa kaksi työ- tai opiskelutoveriasi. Toinen puhuu yhtenään, toinen sanoo harvoin jotain. Kumpaa kuuntelet todennäköisemmin? Sitä joka puhuu suu vaahdossa koko ajan vai sitä joka sanoo yhden lauseen päivässä? Todennäköisesti kuuntelet paljon tarkemmin sitä joka puhuu vähemmän. Koirien maailmassa tämä taasen liittyy enemmän arvovaltaan, mutta periaate on samankaltainen.

Jääkaudessa ideana on siis hiljentyä täysin, jotta koira saataisiin kuuntelemaan omistajaansa jälleen. Kuten edellä mainittu, jääkausi ei itsessään korjaa yhtäkään ongelmaa, vaan se saa koiran kuuntelemaan. Samanlailla jääkauden jälkeen on pysyttävä perushuomioimattomuudessa jotta koiran korvat pysyvät auki.

Jääkausi on siis täyshuomioimattomuuden jakso jossa koiran tekemisiin ei reagoida mitenkään eikä missään tilanteessa. Vaikka koira tulisi nenän eteen järsimään parhaimpia juhlakenkiä, ei saa pihahtaakkaan eikä edes katsoa koiraa kohti. Koiraa ei siis komenneta, sitä ei kouluteta, sitä ei silitetä tai hellitä, ei harjailla ja kampailla eikä mitään muutakaan. Jääkauden aikana ei siis osallistuta näyttelyihin, mennä koulutuksiin, koirapuistoon, metsälenkille eikä mitään muutakaan. Ainoa kontakti on se, kun koira saa ruokansa ja kun koiralle laitetaan hihna kun mennään ulos ja otetaan hihna pois kun tullaan sisälle.

Tästä syystä jääkausi vaatii hieman suunnittelua ja varautumista ennenkuin sen alottaa. Kaikki mitä koira potentiaalisesti voisi tuhota, laitetaan sen ulottumattomiin, myös sellaisilta koirilta jotka eivät normaalisti tuhoa mitään. Itse olen katsellut tuskastuneena vierestä kun Dii söi keittiön mattomme histaasti ja nautiskellen kun en ollut ymmärtänyt ottaa sitä pois.

On varauduttava yhtä lailla siihen, että kun mitään muu ei enää tehoa, voi koira alkaa haukkumalla ja/tai murisemalla komentamaan. Tämä on kuitenkin harvinaisempaa ja sillon kyseessä on yleensä kohtalaisen kova koira. Meillä Dii teki tätäkin. Se tuli eteeni haukkuen ja jatkoi sitä puolisen tuntia. Tällöin asuimme vielä kerrostalossa ja mietin mielessäni kuinka monta valituskirjelmää saisin naapureilta. En kutienkaan ainuttakaan saanut. Kun tämä haukkuminen ei auttanut, alkoi Dii tekemään sitä, että se käveli hitaasti ja uhkaavin elkein minua kohti matalasti mutta äänekkäästi muristen. Sillon itselläni meinasi hermo pettää, se on myönnettävä, mutta katselin vain katonrajaa enkä hievahtanutkaan tai ollut moksiskaan jos olin kävelemässä johonkin vaikka itseäni jo hirvitti.

Jääkauden aikana on siis täysin normaalia että koira keksii mitä ihmeellisimpiä temppuja ja jekkuja jotta saisi ihmisen reagoimaan edes jotenkin. Kun näitä "oireita" ilmaantuu, tulisi olla vain onnellinen, koska sillon tietää että jääkausi tehoaa, että sillä on vaikutus koiraan. Sellaisiakin koiria nimittäin on johon jääkausi ei tehoa, mutta niitä on erittäin harvassa.

Jääkauden aikana moni koiraa yrittää myös tunkea omistajansa syliin, päälle, kiinni kylkeen makaamaan jne. Tätä ei tule sallia. Koira ei saa tulla metriä lähemmäs omistajaansa vaan sen pitää ärähtää pois. Tässä kutienkin pitää pitää mielessä, että ärähdyskin on huomion antamista koiralle. Eli jos koira selkeästi alkaa käyttämään tätä hyväkseen, pitää ärähtely lopettaa ja yksinkertaisesti mennä pois itse.

Miten koira reagoi jääkauteen on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Jotkut saattavat "luovuttaa" samantien ja käyttäytyä alakuloisesti ja näyttää siltä että ovat maansa myyneet ja rahat menettäneet. Toiset taasen alkavat keksimään vaikka mitä kuten yllä on kuvattu.

Jääkaudesta ei kutienkaan saa tulla pysyvä olotila, vaan täyshuomioimattomuusjakson jälkeen tulee jääkauden purku josta siirrytään perushuomioimattomuuteen jonka olen kuvannut muilla koulutussivuilla.

HUOM! Jääkautta ei saa pitää alle vuoden ikäiselle koiralle!

Jääkauden purku

Täyshuomioimattomuusjakson jälkeen aletaan purkamaan jääkautta, eli suoraan ei siirrytä taas huomioimaan koiraa kuten ennen. Tarkemmin sanottuna koiraa ei koskaan enää huomioida kuten ennen, vaan perushuomioimattomuuden noudattamisesta on tultava elämäntapa! Muutoin ongelmat hyvin todennäköisesti toistuvat. Perushuomioimattomuus EI kutienkaan missään nimessä tarkoita sitä, etteikö koiraa saisi helliä ja touhata sen kanssa. Jääkausi ja perushuomioimattomuus ovat kaksi eri asiaa - se on aina pidettävä mielessä.

Jääkauden purku aloitetaan sillä, että koiraa aletaan kieltämään sen tehdessä eitoivottuja asioita. Ulkona hihnakävelyyn puututaan. Ensinnäkin varusteiden on oltava oikeat: Ketjupanta ja nahkahihna. Ei sisi valjaita, flexejä, kuonopantoja, vedonestovaljaita jne. jne.  Hihnan tulisi olla pituudeltaan noin kaksi kertaa koiran selän mitta. Ketjupannan ketjulenkkien tulisi olla pienet. Ideana on, että koira oppii kuulemaan millon kaulain alkaa kiristymään. Sääntönä on, että remmi ei saa missään tilanteessa kiristyä. Pidä remmistä kiinni kahdella sormella (yhdellä jos koira on hyvin pieni). Heti kun remmi kiristyy sen verran että hihna alkaa vääntämään sormiasi, nyppäise ja sano "Ei". Nyppäisy on salamannopea nykäisy johon ei ole tarkoitus käyttää voimaa, vaan jonka on tarkoitus olla terävä. Oikeaoppisen nyppäisyn selittäminen tekstimuodossa on lähestulkoon mahdotonta. Se pitää näyttää. Tässä on jälleen syy miksi kannattaa hakeutua kouluttajalle.

Nyppäisy on siis tehtävä jokaikinen kerta kun remmi alkaa kiristymään. AINUT poikkeus tähän on se, jos koira selkeästi haistelee jotakin nenä kiinni maassa. Koiran on saatava haistella niin paljon kun se haluaa. Tässä tilanteessa taluttajalla ei siis myöskään ole oikeutta kiristää hihnaa. Jos tuntuu siltä, että koira on haistellut iäisyyden, voi sanoa "nyt mennään" tms. ja lähetä kävelemään.

Sisällä koiran saa kutsua luokse kerran päivässä hetkeksi rapsuteltavaksi. Tähän pätee kuitenkin muutama sääntö..

  1. Koiran on tultava kutsusta sinun luoksi, sinä ET SAA mennä koiran luokse.
  2. Rapsutuksen pitää olla kestoltaan LYHYT hetki, ei siis koko elokuvan mittainen köllötys
  3. Rapsutushetken on päätyttävä siihen, että käsket koiran pois

Jokainen perheen ihmisjäsen saa siis tehdä tämän kerran päivässä kouluttajan määrittelemän ajan. Sen jälkeen kertoja voi alkaa lisäämään, mutta säännöt ovat samat kuin edellä ellei kouluttaja anna toisia ohjeita. Jos kaikki sujuu mutkitta, voi kestoa alkaa pidentämään, mutta edelleen on tarkkailtava miten lisätty huomio vaikuttaa koiran käytökseen. Jos viitteitä ongelmakäyttäytymisestä tulee on huomiota taas vähennettävä.

Kolinapurkki

Oman lukunsa ongelmien korjaamisessa on kolinapurkki. Kolinapurkki on juomatölkki johon on laitettu jotakin rämisevää sisään ja teipattu kiinni. Miten suuri tölkki, millaisella materiaalilla täytetty, riippuu täysin koiran luonteesta. Kovalle, hyvähermoiselle koiralle vaaditaan suurempi ja enemmän meteliä tuottava purkki kun vastaavasti pehmeälle koiralle ei ehkä pidä purkkia käyttää ollenkaan. Monesti kolinapurkki on normaali pieni juomatölkki johon on laitettu vaikkapa muutama kolikko.

HUOM! Kolinapurkkia ei saa käyttää pennuille! Parasta on aina mennä ensin kouluttajan puheille ennenkuin aloittaa purkin käytön, koska purkki ja sen käyttö on suhteutettava koiran luonteeseen.

Kolinapurkkia käytetään Ei-sanan tehosteena. Ensin sanotaan "Ei". Jos käsky ei tehoa, sanotaan ei ja tehostetaan purkilla. Se miten tehoste tapahtuu on, kuten sanottu, täysin koiran luonteesta kiinni. Yleisin tapa on kutienkin tehostaa käskyä ensin helistämällä purkkia ja sen jälkeen jos kieltoa ei vieläkään noudatettu, purkki heitetään koiran jalkoihin. Joissain tapauksissa jos kyseessä on äärimmäisen kova koira, purkin voi viimeisenä keinona heittää koiran kylkeen. Tässä ajoitus on kuitenkin kaiken A ja O kuten koulutuksessa yleensäkkin.

Mikäli ajoitus on pielessä, ei koulutuksesta ole mitään hyötyä, vaan todennäköisesti enemmänkin haittaa joka pahimmillaan pilaa koiran ja omistajan välisen suhteen täysin. Tästä syystä painotan samaa asiaa edelleen: Käy kouluttajalla ensin! Hän osaa antaa neuvot ja niksit jotka pätevät juuri siihen tilanteeseen ja koiraan.

Kolinapurkin kuten kiellonkin käytössä on myös muistettava aina se, että kielto ei opeta koiralle mitään. Se kertoo ainoastaan mitä EI saa tehdä, eli kielto ei sisällä mitään tietoa siitä mitä koiran sitten tulisi tehdä.

Esimerkki: Olet lenkillä koirasi kanssa ja koira on vapaana. Näet vastaantulevan koirakon ja huomaat koirasikin havainneen heidät. Koiralla on selkeästi mielessä vastaantulijoiden lähestyminen. Sanot koiralle "Ei" eli kiellät sitä. Kun se pysähtyy on hyvä sanoa heti "Täällä" tms. eli ensin kielto ja sen jälkeen oikea toiminta. Eli älä mene sinne, tule tänne.