Koiran viralliset silmälausunnot

Virallisen silmätutkimuksen voi suorittaa joko tietyillä eläinlääkäriasemilla joilla työskentele Kennelliiton hyväksymä silmätarkastuslääkäri tai joukkotarkastuksissa. Joukkotarkastukset ovat monesti paljon edullisempia kuin eläinlääkärillä suoritetut lausunnot.

Virallisessa silmätutkimuksessa koiran silmät tutkitaan poikkeavan rakenteen osalta ja merkitään Kennelliiton jalostustietojärjestelmään mikäli tulos viittaa perinnölliseen silmäsairauteen.

Tutkimuksen kulku on seuraavanlainen: Tutkimukspaikalla laitetaan koiralle ensin silmäterää laajentavia silmätippoja ja odotetaan jonkin aikaa. Vaikutusajan päätyttyä silmänpohja tutkitaan epäsuoran oftalmoskoopin avulla. Oftalmoskooppi on samantapainen kapistus millä lääkäri tutkii onko ihmisten korvat tulehtuneet, ainut ero on, että musta suppilo-osa joka laitetaan korvaan puuttuu.

Tämän jälkeen lääkäri tutkii silmän rakenteen biomikroskoopin avulla. Tämä laite taas muistuttaa tavallista mikroskooppia josta puuttuu alusta johon lasilevy jossa on tarkasteltava kohde.

Googlen kuvahaulla molemmista laitteista löytyy kuvia.

Huomion arvoista on että Kennelliitto hyväksyy vain silmäsairauksien erikoistutkinnon suorittaneiden eläinlääkäreiden antamat lausunnot.

Tulokset

Diagnoosi ”TERVE” merkitään, jos koiralla ei ole todettu rodulle tyypillisen perinnölliseksi oletetun silmäsairauden oireita. Tämän diagnoosin vastakohta on luonnollisesti "SAIRAS".
Diagnoosi ”AVOIN” merkitään, jos koiralla todetaan mahdolliseen perinnölliseksi oletettuun silmäsairauteen viittaavia oireita, mutta muutokset ovat epätyypillisiä.
Diagnoosi ”EPÄILYTTÄVÄ” merkitään, jos koiralla on todettu vähäisiä rodulle tyypillisen perinnölliseksi epäillyn silmäsairauden oireita. Tämä diagnoosi vaatii  uusintatutkimuksen jonka ajankohdasta annetaan suositus lausunnossa.

Lisäksi lausunnossa kerrotaan silmäsairaus joka on todettu. Kirjattavat Sairaudet ovat:

  1. Persistoiva pupillaari membraani (PPM). Sikiökautinen jäänne pupilla-aukkoa peittävästä rakenteesta. Rakenteelliset jäänteet voivat olla eriasteisia rihmoja iriksen pinnalla tai rihmoja iriksestä linssiin tai korneaan (sarveiskalvoon). Muutokset voivat olla jopa levymäisiä (lamina).
  2. Persist. hyperpl. tunika vaskulosa lentis / primaari vitreus (PHTVL/PHPV). Sikiökautinen liikakasvuinen verisuoniverkoston tai ”alkulasiaisen” jäänne linssin takana / lasiaistilassa. Asteikko
    1-6, (aste 2-6 vakavia näkökykyyn vaikuttavia muutoksia).
  3. Katarakta (synnynäinen). Harmaakaihi, joka diagnosoidaan ennen 8 viikon ikää.
  4. Retinan dysplasia (RD). Rakenteellinen kehityshäiriö verkkokalvossa. Multifokaali / fokaali RD on paikallinen poimumainen / rosettimainen muutos verkkokalvolla. Muutos voi olla yksittäinen tai niitä voi olla useita. Geograanen RD on laaja, paikallinen verkkokalvon poimuja ja ohentumia sisältävä muutos. Totaali RDssa koko verkkokalvo on irtautunut.
  5. Papillan hypoplasia / mikropapilla. Näköhermonpää on puutteellisesti kehittynyt.
  6. Collie Eye Anomaly (CEA). Silmänpohjan rakenteellinen kehityshäiriö mm. Collie sukuisilla roduilla. CRD / CH on verkkokalvon alla olevan suonikalvon paikallinen kehityshäiriö. Coloboma on silmänpohjan / näköhermonpään vakava kehityshäiriö, halkio.
  7. Epän. l. pectinatum. Silmän kammiokulmassa sijaitsevan pektinaattiligamentin arviointi vaatii kammiokulman tähystämisen eli gonioskopoinnin ennen silmäterän laajentamista. Yhden silmän
    tutkimus on riittävä. Mikäli yli 25 % kammiokulmasta on muuttunut tulee muutokset merkitä kohtiin brae latae, laminae ja tai occlusio löydösten mukaan. Diagnoosi on AVOIN, mikäli 25-50 %
    ligamentista on muuttunut. Diagnoosi on SAIRAS, mikäli yli 50 % kammiokulmasta on muuttunut. Tämän lisäksi silmäsairauden vakavuuteen voidaan ottaa kantaa tutkimus-osiosssa. laminae ja
    occlusio- muutokset ovat aina vähintään kohtalaisia.
  8. Entropion / Trichiasis. Luomen sisäänkiertymä / luomien tai ihon (kuten nenäpoimun) karvojen aiheuttama silmän sarveiskalvon ja sidekalvon ärsytystila. Mikäli eläin sairas; tutkija yliviivaa puuttuvan sairauden, mikäli molemmat sairaudet samalla eläimellä, ne ympyröidään yhteen.
  9. Ektropion / Makroblepharon. Luomen uloskiertymä / liian suuri luomirako. Mikäli eläin sairas; tutkija yliviivaa puuttuvan sairauden, mikäli molemmat sairaudet samalla eläimellä, ne ympyröidään yhteen.
  10. Distichiasis / Ektooppinen cilia. Ylimääräinen ripsi luomiraon reunassa/ luomen sisäpinnalla sidekalvolla.
  11. Korneadystroa. Sarveiskalvon pinnallinen, keskisyvä tai syvä aineenvaihduntahäiriö.
  12. Katarakta (ei synnynnäinen). Harmaakaihi, linssin ei-fysiologinen tiivistymä. Voidaan jaotella sijainnin mukaan. Harmaakaihimuutos, riippumatta onko muutos molemminpuolinen vai vain toisessa silmässä, oletetaan perinnölliseksi. Kaihimuutosta ei tulkita perinnölliseksi, jos kaihin kehittyminen johtuu todistettavasti traumasta, tulehduksesta, aineenvaihduntasairaudesta, väärästä ruokavaliosta tai vanhuudesta (isot rodut yli 7 v, pienet rodut yli 10 v) tai mikäli muutokset
    ovat linssin ytimessä (usein lasikuitumaisia tai pistemäisiä hentoja samentumia) tai nk. Y-suturasaumojen alueella olevia lieviä tiivistymiä.
  13. Linssiluksaatio (primaari). Linssin sijoiltaanmeno (voi olla osittainen tai totaali).
  14. Retinan degeneraatio (PRA). Verkkokalvon rappeuma.

TAKAISIN